Ällös huoliko, en oo alkanu tirkistelijäksi tai muutenkaan normaalia pervessimmäksi... Otsikko sai alkunsa siitä että pala-puutteessani menin kodintukkuun tonkimaan alelaareja halvan palapelin toivossa. Yleensähän ne rumat jää myymättä vuosikausiksi..  Löysinkin aika kamalan mutta ihanan edullisen joka kuului sarjaan joka esitteli saksalaisia kaupunkimaisemia.. Haluaako kukkaan suomalainen seinälleen saksalaisen kaupungin kuvan ellei vähintään ole asunut siellä? Sikäli saa ihmetellä että tälläsia yleensä täällä myydään mutta minun onneni oli että tämä oli pyöriny hyllyssä tähänki asti.

Eilen sitte oltiin Isännän kanssa hiomassa ja maalaamassa tallilla meiän pakua (jopa minä rohkenin tarttua hiomalaikkaan ja annoin maalipinnalle kyytiä.. Yllättävän kivaa hommaa muuten!)... Samalla reissulla sitten tehtailin kaikki 1000 palaa uusiin sävyihin.. Osa täytyi maalata vähintään kahdesti että olin tyytyväinen. Avokki haukkui minua palapelien sarjaraiskaajaksi..   Voitte kuvitella paloja loniessani järkytykseni kun keskellä yhtä palaa törötti NAKU MIES joen rannassa...

En saanu siitä parempaa kuvaa, pahoittelen! Palaa livenä katsoessa hahmosta ei tosiaankaa voi erehtyä.. Pervoja nuo saksalaiset.. 

Paloja on taas reippaasti jäljellä ja sormet syyhyää uusiin hullutuksiin..

Esittelen kuitenki ensin tämän toisen hyllyn jonka välttämättä halusin tehä vielä eilen illalla/yöllä loppuun.. Tykkään tästäkin ja yhdessä nämä on tuplasti näyttävämmät. Melkein harmittaa ettei hyllyjä ole enää enempää...

Näette samalla myös tuon meiän  "viihdekeskuksen"... Ideoin sen joskus muinoin kun olin vielä sisustusliikkeessä töissä. Tilit tuntui hupenevan aina suoraan takas työnantajalle kaikkiin niihin ihaniin tavaroihin jota päivät pitkät tuli töissä ihasteltua..

Jalalliset kaiuttimet ja muu tekninen rumennus on isännän hankintoja.. Niitä en oikeasti edes olisi halunnu ottaa olkkaria rumentamaan ja pölyä keräämään.. En tykkää nuista pursuilevista johoistakaan olleskaan..

Sellaista tänään, mukavaa Torjantaita!