Tukkalääkärissä...
Huu, rohkaistuin pitkästä aikaa testaamaan jottain uutta luottokampaajalla vieraillessa... Kävi jo mielessä että leikkaisko lyhyen kesätukan mutta avokas ei kuulemman niin paljoo tykkää lyhythiuksisista naisista.
On siis annettava tukan venyä entisestään...
Mikähän siinä muuten on että aina ku saa kasvatettua suurinpiirtein olkapäille pitkät kutrit nii tulee se hinku napsasta.. Mut samantein ku se on tehty nii minuu alkaa ainaki ihan joka kerta harmittaa ja ihania pitkiä hulmuhiuksia näkkyy jokkaisella vastaan tulijalla.. Onneksi Ritu loihti miulle oikein pirtsakan vilpoisen otsiksen kesäksi jotta ohta saa aurinkoo ja isotki aurinkolasit on mukavampi laittaa päähän ku entisellä otsiksella.
Taitaapas olla lyhin etutukka mitä miulla on ikkää ollukkaan. Mustalla jatkettiin osittain ihan siihen miun perinteiseen mustavalkoseen malliin sitä särmää saadaksemme.. Ja oikein hyvä ainaki omasta mielestä tuli..

Tossa on eestä päin katottuna pikkasen samaa ku Edgarin ja Ellenin Ellenissä.. Aina se joku pahis on joka tappauksessa.. Mur!


Höynähin myös uutuus tuotteesee (taas kerran)..

I
four reasons: silver mist... ( tämän tuoma tuote) On siis rakennepaikkaava hopeasuihke, hoitaa ja taittaa keltasuutta vaaleista ja harmaista hiuksista. Laitetaan kuiviin tai kosteisiin hiuksiin eikä huuhella... Ainaki kampaaja kehu tätä hyväksi tuotteeksi, jännityksellä ootan että itekki pääsen huomenna testaamaan..
Varottelivat vaan ettei kannata suihkuttaa liian läheltä ettei mee sitte ihan siniseksi se kohta hiuksista.. Oli tässä vinhaa seki että kylkeen on kirjoteltu 29 hauskaa sutkautusta blondina olemisesta... 
Loppuviikoksi mulla onkin suunniteltu koirien lenkityksiä joka päivälle. Nyt kun aikaa on ja karvakorvista tykkään, nii mielelläni autan hoijossa ajoittain kiireisiäki tuttuja koiranomistajia. Yhellä on kaksi käppänää ja ensialkuun vähä jännitti että mitenkäs niitten hihnojen kanssa sotkussa ollaankaan, mutta hyvinhän hyö köpötteli sulassa sovussa rintarinnan... 
Iloista keskiviikkoa!







Ilmeisesti se 2-3 kertanen annos suositukseen nähen on edelleen riittämätön ku reeniä on lisätty koko ajan pikkuhiljaa. Kotimatkalla kävin siis ostelemassa täydennyksiä lisäravinteisiin. Sinne meni taas toista sataa euroo.. Mut yhtään ei harmita koskapa ennen vanhaan oisin herkutellu, ryypiskelly ja kantanu hiellä ansaitun palkkani kylän kapakoihin eikä sama summa ois riittänykkään..









Etupuolelta lisäläskit on kuihtunu ja penkkipunnerrus lienee muovannu rintamusta myös.. käsissä on vielä liikaa tuolla alapuolella mutta hyllyviä löllökäsiä ei enää ole (eikä tule!) .. Tästä on uskoakseni hyvä jatkaa. 
























Onneksi se tapahtu encoren aikana et ei jääny paljosta paitsi mut harmittaa kyllä silti.. ne ois myyny sen keikan jälkeen levyjäänki vitosella ja tottakai ne jäi nyt saamatta.. 










R.I.P Bertta rakas... <3



Luottokampaaja esitteli uusimman laitteensa, tyvikohottajan. Mukaanhan se mullekki lähti. Makia laitos, teho nopea ja tulos huomattava! Kenkulaiset löyty Cittarin uutuuksista. Nää näytti ja tuntu mun herkissä kintuissa just siltä et varmasti illan mittaan hankaavat niin ovelana tyttönä laastaroin molemmat jalat rakkolaastareilla ennen läntöä. Ne tuli tarpeeseen..
Kuontalo jätettiin siis edestä pitkäksi ja etulatvat ja otsis värjättiin korpin mustalla. Kassi on vanha uskollinen rokkimamman palvelija. tilasin sen joskus muinoin jostain nettikaupasta.
kietasumallinen Mekko on vanha hankinta joka on jäänyt odottamaan sopivaa tilaisuutta (ja kilojen karinaa). Nyt varsin koitin ja passelihan se oli. Kiitos työstressin ja sen purkamisen pururadalle..
Niin ja lopultakin löysin kivanmallisen rotsin.. aitonahkanen malli on tästä vielä hakusessa mut keinarinen menettelee ensihätään. hihamerkkiä ja muuta sälää laittelen jahka kiireiltäni ennätän (ompelunurkkaus- ja tuoliprojektikin tuntuu venyvän loputtomiin).


