Pari viikkoo on nyt saatu makustella tätä uutta opiskeltavaa alaa. Lystiä on kyllä ollu ja jopa odotettua kivempaakin. Koirakeskuksella ei kyllä juuri tullut muuta uutta jo entisiin taitoihin ku häkkien perusteellinen desinfioiminen. Lääkitsemisiä, lenkityksiä ja ruokkimisia (ja sitä perussiivoomista) on tullu harrastettua sen verran että ne melkolailla hoitui luonnostaan.

Suurin ja iloisin yllätys tässä työvuorojen aikana tulikin sieltä hevostallilta... Kyllä! vaikka sitä pelkäsin ja kammosin, selviydyin toimista ja käsittelyistä omaksi yllätyksekseni ihan hyvin... Onneksi tallivastaava oli ymmärtäväinen ja antoi meidän heposia vieroksuvien ja kokemattomien aloittaa poneista. Niin sitä vain ihan itse tuli: ruokittua,harjattua,putsattua kaviot ja mitattua kuume siltä pelkotiloja lapsuudesta asti aiheuttaneelta oliolta... talutinpas sen vielä aitaukseen uloskin..sitten päästiin hevosten karsinoita siivoamaan. Seuraavana päivänä täytyi siirtyä jo isoon Suomenhevoseen.. se olikin suurin mitä on koskaan tullu silmämunillani mittailtua.. Eetu nimeltään. Onneksi tallin suurin oli myös tallin kiltein ja parittain hoitui senkin hoitaminen ihan nuin vain. Isoilta heposilta pestiin myös kavioita ja puettiin ja riisuttiin loimia. Mutta pelotti se kyllä, sitä en käy kieltämään! Enää en ehkä kuitenkaan pelkää niin paljo heikäläisiä ku ennen. Mutta missään nimessä ei tullu sellasta tunnetta että iih ku ihanaa, ratsastamaan haluan.. Heppatyttöö tästä lyylistä ei kyllä ikinä tuu mutta mulle riittää että hoitamisesta pakon edessä suoriudun. (Onneksi tuli käsiteltyä nekin niksit miten konille näytetään ns "kaapin paikka" jos sattuu sellainen änkyrämpi tapaus kohdalle). Kohtasin ja selätin pelkoni ja tästä olen kuulkaas aika ylpeä!

Tänäaamuna sitten suunnattiin navetalle ja päästiin heti lypsyhommiin.. Perskules miehän jopa vielä muistin etes suurinpiirtein miten se lehemä oikein lypsetään. Lapsuuteni kesät oon siis aina ammattikouluun asti viettäny sukulaiseni maatilalla ja siellä opettelin navettahommat ja lypsämisen. Olin ihan varma että se on yli kymmenessä vuodessa unohtunu kokonaan ja jännitin miten siinä onnistun mutta kaikki meni muutaman opastetun kerran jälkeen jo hyvin. Lehmiäkään en arastellu kokonsa puolesta ja sellaset vähän potkivatki tapaukset sain (tosin aika varautuneesti) lypsettyä. Tämä suurten tuotantoeläinten hoitaminen tulee varmaan olemaan se miun suuntautuminen sitten toisena vuotena. Se päätös tuntu ainaki ihan oikeelta vielä tuolla navetassakin. Kaikkein vahvimmilla koin myös siellä olevani. Tänään illalla vielä lypsyasemalle hommiin ja huomenna sitten sinne ruokintapuolelle navettaa..

Ensiviikko onkin enää tätä lähiopetusta metsän uudistustöiden merkeissä koululla ja sen jälkeen päästään työelämää kokeilemaan ihan oikiasti. Mie löysin huippukivan tilallisen ja saan vieläpä asua huippukivan kaverin luona tämän harjottelun ajan. Tila on sen verran kaukana ettei kotoa käsin kulkeminen päivittäin mitenkään onnistu. Halusin silti lähteä kauemmas kun kerran mukavan paikan löysin josta saan varmasti hyvät opit. Tila on siis eräänlainen välikasvattamo jossa on toistasataa hiehoa ja useita kymmeniä pikkuvasikoita. Niin ja yksi iso hevonen... Tärkeitä taitoja siis karttuu noina viikkoina, siitä oon kyllä ihan varma...

Tämmöset riemunkirjavat sukkaloiset sain tuossa taannoin aikaseksi... sukat on tullu kyllä ihan tarpeeseen jo nyt vaikkei talvi vielä ookkaan täällä.

Muuten mennään pitkälti näin:

Hessusta navetta ja talli tuoksuu iiiiihanalta... Kuulosuojaimet ja turvakengät on must näissä töissä...

Turvakumpparit jäi ikäväkyllä jälkitoimitukseen mutta jospas nekin tälle viikolle vielä tulisi. Noi vermeet on kyllä extra stylet...

Tilasin myös itelleni läppärin (toivottavasti ehtii tulla!). Etätehtävät ja muut kouluhommat täytyy saaha tehtyä ja palautettua netin kautta harjotteluissakin ja nyt näyttää siltä että tulen olemaan niitten tiimoilta reissuissa melko paljo tämän parin vuojen aikana. Pääsen siis hermoomaan sen mokkulan kanssa minäkin..

Sellaista tänne suunnalle, sateista mutta mukavaa alkanutta viikkoa teitille!

Tännään mulla oliki luxus päivä elikkäs pekkanen.. Nukuin aamulla ruhtinaallisesti puoli yheksään kun normaalisti herätys on arkiaamusin siinä 4.15..

Puin päälle lempivaatteet 4v takaa... ne ei nimittäin oo MAHTUNU päälle ainakaan 3v... van nytpä mahtuu. En vois olla onnellisempi ku olin näitä peilatessa..

Join kaffet, nakkelin naamaan aamupuuron (keitolla ja raejuustolla) ja painelin salille..

Menomatkalla kävin varaamassa maanantaiksi kampaajalle ajan ja ostelin samalla itelle törppöjä.. oli tullu ihanan tuoksusia uutuuksia wellalta!

Salilla otin itteeni niskasta kiinni ja alotin lopultakin sen seisaaltaan kyykkäämisen tangon kanssa. Se luonnistu ihmeekseni kyllä yllättävän hyvin ku laitoin pehmusteen niskan taakse. Tosin painot laitoin ihan minimaaliseksi koska tekniikka tuntu pikkasen epävarmalta niin keskityin enempi siihen puhtaaseen suorittamiseen.

Muissaki liikkeissä jouvuin kyllä ponnistelemaan tavallista enemmän koska tunsin ihan selvän magnesiumin puutteen ropassa.. ei oo kyllä kiva olotila..  Ilmeisesti se 2-3 kertanen annos suositukseen nähen on edelleen riittämätön ku reeniä on lisätty koko ajan pikkuhiljaa. Kotimatkalla kävin siis ostelemassa täydennyksiä lisäravinteisiin. Sinne meni taas toista sataa euroo.. Mut yhtään ei harmita koskapa ennen vanhaan oisin herkutellu, ryypiskelly ja kantanu hiellä ansaitun palkkani kylän kapakoihin eikä sama summa ois riittänykkään..

Meiän koti alkaa näyttää melko kirjavalta ku kahen ihmisen mömmöt täyttää kaikki paikat..

Näkisittepä jääkaapin kauppareissun jälkeen ku molemmat syö ku hevoset... voe sitä rahkapurkkien määrää...

Tänään söin lounaaksi kasvissosekeittoa ja keksin tehä wrapin tonnikalasta, mausteista ja munan valkuaisesta... namskista..

Hirmuisesta syömisen määrästä tulikin mieleen mainita että koitin varsin entisiä lempifarkkuja 3kk takaa...

Eivät kovin mairittelevat enää vai mitä?

Suoritin myös ensimmäisen kuvaussession jotta voin seurata omaa kehitystä. kuva kun kertoo enemmän ja ihmisen muisti tuppaa olemaan heikko.. Punnersin hiki hatussa ennen kameraan tarttumista ja kuvatessa yllätys oli ihan positiivinen..

Minulle on kasvanu olkapäät ja pieni mutta olemassa oleva habanderi..  epäkkäistäki on pienen pieni havainto.. Takapuolella ei enää kasva niitä viehättäviä lökkiä jotka tursuaa aina rintsikoitten ympärillä...   Etupuolelta lisäläskit on kuihtunu ja penkkipunnerrus lienee muovannu rintamusta myös.. käsissä on vielä liikaa tuolla alapuolella mutta hyllyviä löllökäsiä ei enää ole (eikä tule!) .. Tästä on uskoakseni hyvä jatkaa. 

Toivottavasti saan teille lähiaikoina myös tattoo aiheisia postauksia.. aattelin nimittäin kaivaa koneet pitkästä aikaa kaapin perukoilta ja testailla josko inspiraatio myös kädentaitojen reenaukseen ois palannu.. Urheilu on vieny nii mennessään ettei oo ollu aikaa tai voimia enää sitä hommaa opiskella. Vielä sekin haltuun otetaan.. Omaa mentoria vähän kaipaisin niin oisi joku jolta saisin vinkkejä kysellä. Kantapään kautta itsekseen opettelu on vähän turhauttavaa.

Päivän örinävideon saattelemana toivotan teille oikein Ihanaa viikonloppua!

Mutta kun aiemmin tällä viikolla pelastamani rakkausfarkut saivat minut silpomaan julmasti muutaman vanhan vaatekappaleen... Auttamattomana vanhana pehmona miun tuli surku nuita hyvin palvelleita uhrattuja yksilöitä.. Aloitin sormia syyhyttävän elvytysoperaation eilen... ja viimeistelin potilaani aamulla... 

"runko" on siis vanhan farkkupaian.. tein muotolaskoksia ja kavensi sitä roimasti jotta sain tyköistuvan..

Edessä  jo olleisiin taskuihin laitoin rispaantuvat röyhelöt...  Samalla rypytetyllä kaitaleella kierrätin myös alahelman. Jos vain malttasin laittaa tämän päältäni pari kertaa pesukoneeseen niin nuista toivottavasti tulis oikein pehmoset ja kivat..

Rakkauttani denimiin kuvastaa sydän kauluksessa... Se löytyi nappipurkin syövereistä..

Takapuolelta löytyy myös joku "juttu"..

Hyö saa kans rispata reunoiltaan kaikessa rauhassa..

Se on iha ok tollasten siistien tummien farkkujen kanssa.. siistillä en tarkota että olis hienot vaan että niitä ei ole tuunattu räiskyviksi... rakkaustuninkien kanssa liivi näyttäs lähinnä kantritapahtuman cowgirl- asulta..  Bootsit ja stetsoni vaa puuttuu..

Tulipas tästä mieleen että kuntoilun saralla taitaa määrätietosesti vielä hommia riittään pitkäksi aikaa...  kamalaa nähä itsensä selkäpuolelta...

Me like... oiskohan sama kohta muuttaa blogin nimi farkkutuunaajan päiväkirjaksi?

Kävin tänään taas omaksumassa uutta saliohjelmaa isännän kanssa... Vaihettiin siis ohjelma silleen että salikäyntejä tulee vähintään neljä viikossa  kun lihasryhmät on jaettu neljään osaan ja aerobiset päälle.. Aina yhdelle ropan osalle tulee se kolme erilaista liikettä sisältäen 1 lämmittely- ja 2 työsarjaa x3 per lihas. Haasteellisia on nää uudet liikkeet ja opettelua tullut paljo lisää mutta se tekee hommasta vaan mielekkäämpää.. paino on pudonnut edelleen mukavasti vaikka löysännyt syömisten suhteen olenkin huomattavasti..

Nilkka on ollu turpoamaton jo useemman päivän ja tänään sitä normaalin lenkkiharjottamisen lomassa jo koitin pienien pyrähysten verran hölkkäänkin.. ainaki vielä on ihan ok.. toivon että se ois palautunumaan päin.. nyt pitäs vaan malttaa reenata sitä hissukseen ja antaa sen levätä edelleen tosi paljo...

Onko siellä muita jotka fanitti Kaija K:ta nuorempana? kuunnelkaapas immeiset tätä.. jalka alkaa vipattaa siihen malliin että tantsaamaan haluttas.. Josko pitkästä aikaa suunnittelisi johonkin viikonlopun väliin tyttöporukan jamit..

Toinen mukavuuden haluisen arvostama ihastus on tänään ollut:

Kuvat osotteesta:

www.onepiece.no/store.php

voi jos vaan oisi varaa tollasiiin... pitäs alkaa kaavotella itelle mieleiset ja ois aika ihana väsätä omat vaikka neulomalla... saa ilmineerata jos jollain on ohjeita jo tiedossa..

Tuommosen kans ois melko luxusta ottaa rennosti pakkasiltoina kotosalla..

Olipas se sitten reissu ku käytiin poikia kattomassa. Kameraa en kosteille reissuille mukaan ees tohi ottaa kun on tupannu joskus häviämään tai hajoamaan ne puhelimet ja pankkikortitkin.. ei voi ees kuvitella mitä sille kameralle vois tapahtua..  

Kaveri tuli alkuillasta tähän meille ja saatiin turista ja tällätä rauhassa kun isäntä oli hakemassa itelleen pakua etelästä (se auto on muuten ihan liian iso!).

Miun onneksi kaverini on opiskeleva parturikampaaja ja sainkin oikein unelmien rokkitukan  ja kunnon kissameikit hänen toimestaan.. <3 Tästä intoutuneena päätin jo avata kesämekkokauden.  Eikä kyllä kaduttanu (tai palellu), mukava oli olla kunnolla fiftari henkeen laittautuneena kun keikalle mentiin.   Ja esitys oli taas kerran kyllä niin onnistunu ku vaan olla voi, siis poikien osalta! Baarissa jossa hyö soitti nimittäin kuului kesken keikan jumalaton pamaus ja sit sihinää ja savua alko tulla. Mikälie kaasuputki haljenneu tjtn.. Kaikki tietysti ajettiin pihalle ja keikka keskeyty siihen..  Onneksi se tapahtu encoren aikana et ei jääny paljosta paitsi mut harmittaa kyllä silti.. ne ois myyny  sen keikan jälkeen levyjäänki vitosella ja tottakai ne jäi nyt saamatta..   Mut enskerralla toivottavasti paremmin.  Siitäpä hyökättiin seurueinemme onnelaan ja tanssittiin jalat tohjoksi ja juotiin kaikki muutki mukaviksi siinä sivussa..  Oikein ihana tyttöjen ilta, lisää näitä kiitos nam!

tässä teillekkin näytteitä kampauksesta, tosin jo koko illan riekkumisen jälkeen! kikkurat on jo muisto vain mutta tötterö kyllä pysyi ihan kivasti.

Tänään oli vapaa päivä ja päätin suunnistaa kaupungille katsastamaan tarjonnan ihan oikeista kaupoista (ei siis kirppareilta kuten yleensä). Toiveissa oli löytää huomiselle bodomin keikalle sopivaa vaatetusta... Löysin paljon juttuja jotka on enemmän ku sopivia... tässä vähän vinkkiä siitä miltä aijon näyttää huomenna..

Se on mekko siis...

Iso kaulaaukko jonka täyttää uusi lempikoru...

Hiukset saa tyllisikkihärpäke rusetit..

Taksimatkojen ajaksi hohtava pitkä jakku..

Löysin myös höperön paljettipitsipaian johonki käyttöön...

Sittenpä investoinki pitkästä aikaa meikkilöisiin.. se on kumma että se tällääminenki tuntuu kivalta ku ei tarvii miettiä että lähteeköhän tästä vielä tän kerran ees vähäsen väriä ettei ihan vielä tartte raahautua sinne kosmetiikkaosastolle ostoksille... mie oon laiska ostaan meikkejä ja se taitaa näkyä sit valitettavasti päällekkin päin kun ne alkaa lopuillaan olla.. Mut nyt intouvuin jo nii et ostin ihan jopa verenpunasta kynsilakkaaki.. 

se alkaa olla kevät näköjään kun hitleriina heräilee hiljalleen talviunilta ja tajuaa että onkin naissukupuolen edustaja (eikä verkkahousunen sohvaperuna) joka voisi välillä myös laittautua sen mukasesti...

Näin sokoksen ikkunassa maailman ihanimman kellokesämekon jossa oli punanen pohja ja valkosia pilkkuja ja pitsikaulukset. 

Hinta oli melko suolanen mut saattaa se olla että siitä ku muutaman kerran ohi menee niin se mukaan vielä joskus lähtee hinnalla millä hyvänsä!

En oo ihan varma että tykkäänkö siitä että tuo Rock- ja fiftarimuoti on nyt näköjään kunnolla tullu koska se tavallaan vie meiltä muodista riippumattomilta rokkareilta sen pukeutumisen yksilöllisyyden vähä pois.. mut toisaalta taas kerranki ostaminen on helppoo kun niitä erikoisuuksia ei ihan joka kerta tartte tilailla pitkin maailmaa tai metästellä kirppareilla aarteitten toivossa. Nyt kannattaa siis vaan hamstrata ku meille nuo niitit ja pallomekot on aika ajatonta pukeutumista..

Monella ulkoilureissulla on tunnustettava olleensa se joka ensimmäisenä inkuu kotia.. palelee ja kaikkee... Useemmin ku kerran Isäntä onki tuuminu että ostasit kunnon kelkkapuvun niin tarkenisit.. Mie olin aina aatellu et ne kelkkapuvut on sellasia vain kelkkailuun tarkotettuja ja myös sellasia miehekkään sporttisen nökösiä (hinnasta nyt puhumattakaan).. Ukolla itellään on työnkin puolesta oltava kunnollinen ku pitkälti kelkkojen ja moottoripyörien parissa häärii ja sille ne passaa kyllä (kun nuo moottorivehkeet on henki ja elämä vapaallakin).

Tulikin sitten monta talvea jo kärvisteltyä jääpuikko nenässä kylmissään kun muut lämpimänä ulkoili. ukolla tuli viimeksikin kelkkaillessa niin kuuma että leuhotti takki auki menemään.. itellä kalisi hampaat jo siinä katonnassaki..

Jokunen aika sitten oltiin tosiaan kelkkakisoja ukkohallassa kattomassa ja siellä iskin silmäni yhellä naisella päällä olleeseen toppapukuun.. tökkäsin ukkoa kylkeen ja supatin kiireen vilkkaa että kato miten hieno ja ihan mun tyylinen.. Ukkeli repes nauramaan ja tuumi että kuule kultaseni ku se on sellanen Sinisalon kelkkapuku... Jota ei muuten rajallisen määrän ja suuren kysynnän takia saa enää mistään..  Kateuden vihreys hiipi naamalle ja mie tuijotin sitä pukua niin herkeämättä että se nainen varmana aatteli et tuo se vasta kunnon sekopää on...  En saanu sitä pois mielestä pois lähtiessäkään vaan söpötin koko kotimatkan (ja vielä kotonakin) siitä taukoamatta.. Tietysti se on sitä minun peijoonia tuuria että ku kerranki johonki ihastun niin sitä ei mistään saa..

Rakas ukkoni kumminkin soitti yhtenä päivänä töistä ja sanoi että suhteillaan sellasen saisi nyt tilattua jos hinta ei tule miulla vastaan.. Tämä tytteli tietysti kiljumalla ilmotti luurimeen että kuule maksan siitä vaikka kuun taivaalta jos sellasen vaan nyt jotenki saisi..  Alkuperänen myyntihinta tais olla yli 300e, mut tuudittauduin siihen et siippani saa henkilökuntalaisena sen verran alennusta että muutaman viikon muista menoista pihistäen saan sen hankituksi..  Sen verran harvoin mulle kolahtaa tollanen oikeesti tarpeellinen ja käytännöllinen hankita nuin lujasti..

Tänään sain pukuni ja hinta oli tippunut mukavan pukuedustajan avustuksella kolmannekseen ovh:sta...    Meinasinpas ratketa onnesta ku molemmat osat oli vieläpä sopivat... Tottakai täytyi heti lähtee testaamaan sitä paljon kehuttua lämpöeristystä kun pakkanenkin pakkui sopivasti lähempänä -27...  tein vajaan tunnin lenkin jokirannassa tuulen ja tuiskun keskellä ja palasin kotiin likomärkänä, HIESTÄ!  Kyllä miut on niin vahvasti nyt vakuutettu sinisalon kotimaisesta laadusta että oksat pois... Seuraavaksi hankintalistalla tulee olemaan hyvät kelkkakengät ja sen jälkeen Hitleriina ei kärvistele pakkasessa enää koskaan...

Nää yksityiskohdathan ne miun rokkarin silmää miellytti heti ensialkuusa:

Olkavarren taskut...  <3

selkämys... <3

Housujen "persaus" lanteilla... <3

ja molemmat lahkeet on kalloissa ja tikareissa edestä ja takaa... <3 <3

siinäpä koko heela komeus karmeine kantajineen..

Huomiseksikin on luvattu pakkasta oikein roimasti! Onneksi se ei ennää hiasta... Suomalaisen korpikainuulaisen paras lenkkeilykeli... ainaki jos on tarpeeksi arktisen ilmaston vaatetus...

Ai niin..  Nyt oon viettäny pekkasvapaita loppuviikon ja kaivellu vähä kaappien kätköjä.. Löysin hirmuisen pinon kangas tilkkuja jotka oon ilmeisesti joskus leikelly jotain projektia varten.. kävin läpi kangasvarastoja ja löysinkin melkoiset läjät töistä saatuja verhoilukankaita. Silppusin aamun niitä ja tilkkupino kasvoikin tuplaten isommaksi.. laskeskelin että niistä saa jo jotakin suurta. Ehkäpä käynkin käsiksi niihin jo huomenna...

  Saa nähä kuinka hermot kestää näiden ompelussa...

Löysin muuten itselleni uuden tuttavuuden youtubessa seikkaillessani... Tuli mieleen ihan nuoruus ja se kun kuunneltiin Klamydiaa onnesta soikeena ensimmäisiltä vaivalla ostamiltamme cd-levyiltä..

www.youtube.com/watch Raaka-Aine -Miehen työ-

Isännän kelkkasafarin ajankohdaksi tilasin siskokultani seuraneitiksi koskapa viime kesänä viimeksi ennätimme yhressä iltaa istahtaa. Aika olikin jo yhteisen reissun, nimittäin kivaa oli ja NIIIN paljon puhuttavaa. Aamusta käytiin kaupoilla ja ruokaostoksilla. Seuraavaksi sisko ehdottikin että hei, siivotaanko?!? Ilmeisesti siihen oli hänen nähräkseen tarvetta.. Miten niin meillä on muka joskus paha siivo... kröhöm.. no olen aina sanonu että se jota meiän siisteyden taso ei miellytä voi toki tehdä asialle itse jotakin, ei minua ainakaan haittaa...  Siispä suoritimme pikaisen siivousoperaation ja sen jälkeen tehtiin possun ulkofileestä leivitettyjä perhospihvejä ja ranskalaisia mausteisella kermaviii kastikkeella. Vesimeloni salaattia tietenkin myös, namskis! Sittenpä riittikin energiaa parantaa maailmaa siiderin voimin ja vieläpä suunnattiin kylilöille tanssimaan niin että jalat oli kyllä aivan onnettoman kipiät. Oli kyllä tosi hauskaa piiiiitkästä aikaa, nyt jaksaa taas pakertaa arjen askareissa hyvän tovin.

rokkisiskot vamppailee...

Ukkeli kotiutui sunnuntaina ja sit oliki mukava köllötellä sohvalla sen kainalossa leffoja töllötellen. Oli kyl paras viikonloppu tosi pitkään aikaan.. Kiitokset siskoselleni tästä..

Niihä siinä kävi että kuumeen se ihan kunnolla nosti niin että terkkari passitti miut kotilepoon sairaslomalle... Nukkumisen välillä tein itselle jotain lämmintä ja mukavaa töllön tollotuksen lomassa. sekotin ronskisti kaikenlaisia jämälankoja ja tein vielä välillä isompaa neuletta että pinnasta tulisi mahdollisimman elävä ja värikäs.  Lopputulos olikin itselle mieleen ja isännänkin mielestä varsin lystikäs. Tein säärystimistä niin pitkät että ne tarvittaessa saa suorana reilusti yli polven mutta luulenpa että näitä tulee enemmän käytettyä tolleen kurtattuna. 

Hame ja nää on nyt sitte ollu koko ajan päällä kun en oo nokkaani ulos voinu pistää ja tuppaa palelemaanki koko ajan. siihen kun lisätään punanen nenä, kuumeinen olemus ja kampaamaton kuontalo kera vinksottavien rillien niin lopputulos on melkosen röllimäinen.

ois ees menninkäismäinen... <3

Tuo elokuva on muuten tosi ihana... onhan se kuvattukin tuossa lähikunnassa että kainuun korpimaisemat on kovin tuttuja katsoa.

Tässä vielä kuva eiliseltä kun mie juoksutin meiän mykrää ja se hävis salaperäsesti jonnekkin.. etin ja etin kunnes lopulta löysin, se oli menny kissojen raapimispuun koppiin ja tirsotti siellä kaikessa rauhassa. <3

Mur, en tuu täältä pois ku täällä on mukavaa!

Nyt kutsuu taas vaakataso  ja joku leffa seuraksi. joutais tässä jo parantua! Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

Meillä oli virallisemmat 50v syndet joihin sai luvan kanssa tällätä. Rock henkeen asuni tein tottakait.. Asun idea lähti leikkauttamastani noita-akka tukasta ja Milla Magiaksi miut ristittiinki samontein. "Jouduin" hankkimaan kaikkea kivaa asun tueksi. Miksikähän ukko ei millään meinannu uskoa että taas on PAKKO ostaa uuet kengät..

Luottokampaaja esitteli uusimman laitteensa, tyvikohottajan. Mukaanhan se mullekki lähti. Makia laitos, teho nopea ja tulos huomattava! Kenkulaiset löyty Cittarin uutuuksista. Nää näytti ja tuntu mun herkissä kintuissa just siltä et varmasti illan mittaan hankaavat niin ovelana tyttönä laastaroin molemmat jalat rakkolaastareilla ennen läntöä. Ne tuli tarpeeseen..

Kuontalo jätettiin siis edestä pitkäksi ja etulatvat ja otsis värjättiin korpin mustalla. Kassi on vanha uskollinen rokkimamman palvelija. tilasin sen joskus muinoin jostain nettikaupasta.

kietasumallinen Mekko on vanha hankinta joka on jäänyt odottamaan sopivaa tilaisuutta (ja kilojen karinaa). Nyt varsin koitin ja passelihan se oli. Kiitos työstressin ja sen purkamisen pururadalle.. Mekossa on ommeltu pieniä helmiä ja kimalteita kauttaaltaan, sivulla metallisolki kinnikkeenä.

Niin ja lopultakin löysin kivanmallisen rotsin.. aitonahkanen malli on tästä vielä hakusessa mut keinarinen menettelee ensihätään. hihamerkkiä ja muuta sälää laittelen jahka kiireiltäni ennätän (ompelunurkkaus- ja tuoliprojektikin tuntuu venyvän loputtomiin).

Takki on tosi lyhyt joten onpahan syytä kuluttaa jenkkakahvoja jatkossakin urheilemalla jos tätä mielii käyttää tulevaisuudessa.