Sain ihanalta  Miialta tunnustuksen joka tosiaan lämmitti mieltä, kiitos oikein paljon!

Sääntöjen mukaan minun pitää tunnustaa 7 asiaa ja laittaa tunnustus eteenpäin seitsemälle blogille..

Luen kymmeniä toinen toistaan ihanampia blogeja etten millään pysty valitsemaan vain seitsemää suosikkiani.. siispä haastan kaikki teidät jotka vastavierailette blogissani..

Niin ja niitä tunnustuksiahan piti suorittaa että tämän "palkinnon" saa lunastettua.

1. Lapsena ja vielä nuorenakin inhosin suunnattomasti hiihtoa ja luistelua... Meidän hiihtohullun opettajan mielestä muuta ei talvella tarvinnu harrastaakkaan ja kaikki liikuntatunnit ja leirikoulut sivakoitiinki vaikka pakolla. Siitä lienee johtunee ettei miulla oo suksia vieläkään.. Onneksi koin hurahuksen liikkumiseen näin aikuisiällä ja tosiaan toivon etten enää ikinä siitä luopuisi...

2. En osaa katsoa telkkaria tekemättä käsilläni koko ajan jotain... se tuntuu laiskottelulta jos käsissä ei ole kutimet tai virkinkoukku... tai edes se silitettävä kissa!

3. En uppoa vedessä.. siis en oikeesti sitte millään...  Vaikka hyppäisin miten korkealta ja saavuttaisin altaan pohjan niin plumpsahan ku korkki pintaan.. Koulussa piti sukeltaa altaan pohjasta jotakin mutta minun kohalla se ei oikein onnistunu ku pohjaan pääseminen vaati kamalaa ponnistelua.. Tosin on siitä etuakin kun osaan kellua vedessä pitkiäki aikoja selällään eikä se vie voimia. Hyvä apu jos joskus joutus haaksirikkoon...

4. En tykkää latinomusiikista... en vaan kertakaikkiaan voi sietää sitä.. tai mitä se nyt on mitä zumbatunneilla soitetaan.. Siksi en voi alottaa sitä harrastusta ennen ku joku keksii miten se suoritetaan vähä raskaamman musiikin tahissa..

5. Saan mustelmia todella helposti... se ei ole kovinkaan hyvä yhdistelmä siihen että olen hirmuisen kömpelö.. Oikeastaan aina onkin joku paraneva mustelma, palovamma tai muu juttu jossain päin tätä viheliäistä ruhoa..

6. Olen yhtä sokea ku kirkonrotta jos miulla ei oo päässä piilareita tai laseja.. luojalle kiitos nykyajasta ja piilareista ! Helpottavat niin paljo elämää...

7. Minusta piti tulla argeologi koska halusin niin kovin kiipeilemään pyrämiideille ja kaivelemaan muinaisia muumioita hautakammioistaan.. toisin kävi! Egyptin historiaa tulee luettua ja fiilisteltyä vieläkin joskus... Tuntuu että siinä ajassa oli niin paljo uskomuksia ja taikaa.. Vaikka köyhälle kansallehan se merkitsi vaan jumal-uskomuksia ja faaraoitten pelossa raatamista.

Onpas aika hankala keksiä 7 tunnustusta ihan  yhtäkkiä...

Vapusta (kiltiski selvinpäin kotona vietetystä) alkoi taas vaihteeksi flunssa ja alkuviikko menikin kovassa kuumeessa... pahimmillaan mittari näytti 39 eikä tuntunut laskevan millään opilla..  Eilen Illalla olin laittanu jo kellon soimaan 4.30 että herään aamuvuoroon kun oli jo ihan terve olo...  noh.. kuinka ollakkaan oli taas aamulla kuumeinen ja hutera fiilis. Näyttihän se mittari pitkälti päälle 37 olevanki.

Menin sitten lääkäriin ja pyysin taas kerran päästä jatkotutkimuksiin koska tänä talvena flunssa on kaatanu tämän lyylin jo 9-10kertaa.. toisin sanoen mennyt aina pari viikkoo suurinpiirtein terveenä ja jotenkuten työkuntosena ja sitten taas viikko petin pohjalla potiessa.. Eihän tässä oikeesti oo enää niin mittään järkee?

Tämän samaisen tarinani jälkeen lääkäri totesi taaskin että voi ei tässä ole suuremmille tutkimuksille mitään tarvetta... sitä on vaan tänävuonna ollu tavallista enemmän liikenteessä tuota pöpöä, tästä vaan taas sairauslomaa ja lepoa niin eiköhän se taasen siitä suttaannu... Tuumipa vielä että hän kun ei ees tiiä että saako meiän työnantajan laskuun miten paljo tutkia.. Niinkö se piru vie on että ku potilas on jo tosi huolissaan terveydestään nii lääkäri muistuttaa siitä että jos pomo ei oo velvollinen hutkimuksia kustantamaan nii sie polonen oot niin köyhä ettei sun tutkimiseen ainakaan sulla itelläs oo varaa...

Usko suttaantumiseen alkaa olla vähissä ku ei voi sanoa olleensa terve kohta 9 kuukauteen... Mutta yksityisen lääkäriaseman kallis työterveyslääkäri kai sitten tietää paremmin. Ilmeisesti se on työnantajallekki edukkaampaa maksella kalliit palkat työntekijälle kotiin sairaspetin pohjalle kuin että etsittäisiin sairastelulle syy ja hoidettaisiin se pois päiväjärjestyksestä...  

No mut mie koitan alottaa terveellisemmän elämän nii jospa se keho pistäs pöpöille jatkossa enemmän kampoihin.. Pitää alottaa kuuriluontosena vitamiinit ja muutenkin pestä niitä käsiä useammin.. ja liikkua ja syödä terveellisesti. ei kait tässä enää muuta ole tehtävissä..

Meillä on toinenkin potilas.. Osku parka tirautti eilen ekan kerran elämässään pisut muualle ku hiekkalaatikkoon.. Ja pissi oli vielä tosi veristä.. Tästä säikähtäneenä seurailin kissan toimia tähän aamuun asti ja totesin että se on koko ajan menossa hiekkalaatikolla mutta oikein mitään ei tule.. vain pieniä verisiä länttejä.. siinä vaiheessa kun puhelinlinjat aukesi aamulla eläinlääkärin vastaanotolle, olin jo vähintäänkin hysteerinen..

Tohtorissa Oskari rauhotettiin ja saatiin puristamalla pissanäyte (täysin punaista!). Tulehdusarvot oli korkealla muttei kiteitä tai kiviä sentään löytäneet.. Lapsi parka katetroitiin ja rakko huuheltiin suolaliuoksella. Tiputukseenkin joutui nesteytyksen turvaamiseksi. Pistivät vielä kipulääkkeet ja antibiottipiikin. Huomisesta alkaa sitten nyt 10pv antibiootti- ja kipulääkekuuri.. Ja takeita pikaisesta paranemisesta ei ole..   Ruokavalio muutettiin virtsavaivoille kokonaan sopivaksi ja ostinki koko meiän poppoolle kalliit eläinlääkärin suosittelemat ja myymät naput ja pusseihin pakatut kastikeannokset. Ruokakauppojen ruuat aiheuttaa tän kuulemma leikatuille sisäkissoille... Mie luulin et oon huolehtinu kissoille tarpeeksi monipuolisen ja terveellisen ruokavalion mutta näköjään niin ei oo ainakaan kun kissalla alkaa olla ikää sen 8v.

Kalliiksi tuli tää hoitoreissu kun ruokineen maksoi yli 160e mut kyllä sen mukisematta pulitti jos meiän ukko nyt vaan paranee.. Jatkossa en muuten katokkaan markettien eläinruokaosastolle... ei oo eläinten syy jos terveellinen ruoka niille maksaa paljo. mie jätän vaikka ne viikonloppukalsarit ja muut herkut ostamatta itelle jos ei muuten varannot anna myöten..

Aiheesta lisää löytyy esim täältä:

www.elainlaakari.fi/

Suosittelen kaikkia kissan omistajia opiskelemaan kissojen yleisimpiä sairauksia jottei vain tauit pääse varkain niin pahaksi kun esimerkiksi tämä nyt meillä... (tää täällä taas peilistä itseään syyttelevästi osottelee kun ei oo huomannu vaivaa aiemmin)......

Toinen reppana oli ihan pihalla ja krapulainen ku kotia tultiin...

Kieliki unohtu suusta ulos roikkumaan pitkäksi aikaa.

Jotain iloista tähänki postaukseen ettei ihan ruikutiruikutiksi mene koko homma... Oon tässä taustoilla kovasti harjotellu kynän hallintaa tatuointihommia varten.  Olin aikanaan erikoistunu lyijykynällä tehtyihin ihmishahmoihin, se valojen ja varjojen kanssa kikkailu on ihan mukavaa hommaa.

Tässä viimeisimpiä sutturoita:

En oo ihan tyytyväinen kaikkiin juttuihin mutta edistystä tapahtunu kuitenki ja se on kai tärkeintä. Muikkelit näyttää melkein karvasilta ku miulta puuttuu monta kynää millä sais pehmeempiä pintoja...

Nyt tää matamimimmi lähtee päikkäreille toisen potilaan viekkuun... 

Aurinkoista loppuviikkoa!

Iskenyt lentsu olikin sitten sitkaampi ku arvasinkaa. Pikkulämpöä on pidelly jo toista viikkoa eikä tunnu poistuvan pöpö elimistöstä vaikka söin jo lääkekuurinki.  Nuha on helpottamaan päin, samaten yskä. En oo sitten jääny enää kotiin sairastamaankaan koskapa ei tunnu makoilemalla kummenevan yhtään miksikään ja tohtori kun tuumi vähättelevään sävyyn et ei se mitään oo ja et sitä on liikenteessä. Jospas se siitä itestään sitte paranee... Mene ja tiedä..

Kovat pakkaset onneksi lauhtu viikonloppuna silleen et päästiin jo uloskin. Ukkohallassa oli kelkkakisat ja niitähän sitä raahauduttiin katsastamaan. Alle 20 pakkanen tuntu melko leudolta vaikka loppuajasta alkoi varpaat tunnottomat ollakkin hangessa töröttämisestä. Välillä juotiin kuumaa kaakaota ja poltettiin tietysti kielemme...

Illalla mentiin kaverin luokse kokkaileen wrappeja, maisteltiin viiniä ja katottiin leffoja. Katottiin se paljon puhuttu The children.. muka vuoden kauhupätkä, tähtiä ja kaikkee.. pyh sanon minä! Tylsempää kauhua en oo kattonu pitkiin aikoihin.. mikään osa leffasta ei kyllä viehättäny.  Samaan kastiin lukeutu myös Drag me to Hell jolta odotin paljon koskapa sen ohjaaja on tehny legendaarisen Evil Dead:n.. tähän petyin kyllä myöskin.  Vaikutan varmaan nirsolta mutta The cell 2:n veti pohjat koko illassa.. joko kauhuleffojen taso on laskenu romahtaen tai sit mie oon tullu vaan liian vanhaksi ku nää lähinnä huvitti ja tylsistytti.. ja mä kun yleensä rakastan kauhuleffoja... Mut mukavata oli kaikesta huolimatta... seuraavana päivänä kärsin tosin migreenistä koskapa punaviini ei ollut tällä kertaa tuttu merkki vaan jokin uusi tuttavuus.. Pitäs aina muistaa että pidättäytyy merkeissä jotka on hyväksi (ja migreeni vapaaksi) havaittu, kokeiluista kärsii koko roppa..

Saikkuilun lomassa pakkasia pidellen ehdin viime viikolla hyvin pelleillä valopöydän ja koneiden kanssa. Aattelin pikkuhiljaa tilailla varsinaisia koneita ja muuntajia ihan kunnon tekemiseen, nää nykyset kun oli vähä edullisemmat ja tarkotettukin ihan vaan harkkakoneiksi. Tekeminen noillakin on kumminki tuntunu omalta ja mukavalta niin uskaltaa hyvin mielin ostaa kalliimmat vehkeet kun tietää että ne ei sitte käyttämättä ainakaan jää.

Stencil harjotuksia...

Ja samoja sit harkkanahkoille. Värittelen näitä sit myöhemmin ku rajat alkaa olla hanskassa tarpeeksi hyvin. Oppimista on varmasti loppuelämäksi................

Vanhaa kunnon heviä on myös tullu nyt renkutettua... nam nam...

www.youtube.com/watch   Led Zebbelin

www.youtube.com/watch AC/DC

www.youtube.com/watch Bob Seger

Teinpäs yllättävän uutukaislöydonki... Suosittelen kuuntelemaan ennen katsomista.. jannujen elämänkokemus saattaa tulla yllätyksenä..  lahjakkaita jannuja!

www.youtube.com/watch Crooked X

Piiiitkästä aikaa myöskin:

www.youtube.com/watch System of a downia <3

Että sellaistaaaaaaa..... tää lähtis nyt valmistautuun iltavuoroon.. onneksi on nysäviikko ku sain kinuttua perjantaiksi pekkasen! Tripla JEI!

Illalla töhertelin taasen:

Se on Arttu, miun edesmenny kisumisu.. <3

ja tällästä on tullu eilen ja tänään...

kaukasimmat taisi olla Hong Kongista.

Elikkäs mustetta ja tossa paketissa on siirtoarkkeja. Ihania oli noi sen maalaiset postimerkit ja pussin sulkemis "mekanismi".

Ja täällä on kaikkee kivaa ja jännnittävää.. =D Avataanko?

Meinas mennä hermot tän paketin saapumisen kanssa.. Eilen tää oli käyny mun kotiovella jo, mut ku eivät ilmottaneet etukäteen tulostaan niin mähän olin tietenki töissä. Sitte olivat koittaneet sieltä kuljetusyhtiöstä soittaakki kerran ja meillä ku ei saa olla töissä omia puhelimia työaikana.. siinä vaiheessa ku pystyin soittaan takas nii paketti oli matkannu jo takas Oulun terminaaliin.. eli 200km päähän! Sain onneksi sitte sovittua tälle päivää sen tuonnin niin että toivat tän mulle töihin. Pitkä viikonloppu ois ollu oottaa ja miettiä että mitähän sieltä tulee ja tuleeko ees mitään mitä tilasin.. Mut mää lähen jatkaan perjantai siivousta ja jatkan sen jälkeen iho-artesaanin opintoja.

 Ei oo TAASKAAN mitään viisasta sanottavaa kun on ollu niin kovin vetämätön olo jo yli viikon. Palelee ja flunssan poikanen senkun jatkaa sitkeesti mun kiusana. Välillä tuntuu että varmana on  kuumetta mut kun pääset sitä mittaamaan niin eipä vaan mitään oo. Voimat vie tällänen ON- OFF kipee olotila kun ei kehtaa saikkuakaan hakee pelkän palelun ja väsymisen takia. Töiden jälkeen oon vaan linnottautunu sohvalle villapeiton alle torkkumaan ja kämppäki on kyllä sen näkönen että ei täällä mitään tehty paitsi sotkettu oikein urakalla..

Jottain oon sentään saanu aikaseksi ku oon taas harjotellu tuota piirtämistä. Rohkenin ottaa jopa elävän mallin meiän Eskosta joka jurotti nukkua oikein äkäsenä. <3 (pahottelen kuvien haaleutta...)

herra vaihto asentoa kesken kaiken nii piti piirtää toinen uusiksi.

Lohariin otin sitte jo pitkästä aikaa värit käyttöön ja harjottelin valoa ja varjoa eri muodoissa.

Tällästä tänään. Tullista odottelen edelleen tavaraa saapuvaksi. mikä kumma siinä voikin niin kestää?!?  Nytpäs taian hiimasta päikkäreille (yllätys yllätys) lämmittelemään palelevaa poikki olevaa ruhoani.  Vi ses!

kynän hallinta harjotukset on nyt sitte alotettu. Itellä pistää suunnattomasti vihaksi kun valmis kuva on päässä mutta kädet ei suostu yhteistyöhön sitä siirtäessä paperille (vallanki ku joskus on kuulemma OLLU hyvä piirtämään). 

sunnuntai ilta meni rattosasti pääkallojen parissa ihan lyijykynällä. Totesin etten osaa ennää mittään.. Mut kyl se siittä (toivottavasti!) Tässä vähä saldoa.. Onpahan mihin verrata sitten jos kehitystä joskus tapahtuu.